Uuden asunnon etsiminen

Paikkakunnan vaihdos

Kun asunnon vaihtoa alkujaan rupesin tosissani miettimään, tuli samalla ajatus vaihtaa kunnolla maisemaa. Sidoksia Espooseen ei ole, joten oli kutkuttavaa ruveta suunnittelemaan muuttoa puhtaalta pöydältä. Jostain syystä mikään muu kaupunki ei tullut vaihtoehdoksi kuin Tampere.

Tampere on tähän asti ollut minulle lähinnä läpikulkukaupunki, junan vaihtopaikka Satakunnassa sukuloidessani. Lapsena ja nuorena toki olen muutaman reissun Tampereelle tehnyt ja pienen palan kaupunkia nähnyt. Joku sinne nyt veti.

Asuinalueen valinta

Ei ollut yksinkertaista ruveta haarukoimaan sopivaa asuinaluetta vieraasta kaupungista. Tampereen karttaa tuli läppärin näytöltä tuijoteltua tiiviisti ja usein. Latasin myös Nysse-sovelluksen kännykkään, jotta pystyin tarkistamaan, miten julkinen liikenne toimii selaamieni asuntojen osoitteisiin. Autottomana tämä oli yksi tärkeimmistä kriteereistä. Lähialueella kävelymatkan päässä tuli sijaita vähintään ruokakauppa. Plussaa ovat sujuva yhteys keskustaan ja luonto lähietäisyydellä.

Asuntojen näytöistä sopiminen ja niissä käyminen

Hain ensisijaisesti ASO-asuntoa ja toissijaisesti vuokra-asuntoa. Jo aikaisemmin, ennen vanhan asunnon myyntiin laittamista, olin alustavasti selaillut Tampereen asuntotarjontaa sillä silmällä ;o) Oman asunnon nopea myynti vauhditti uuden hakemista. Taas rupesi olemaan tunne, että on tuli persuuksissa.

ASO-asuntojen hakeminen osoittautui näin kiireisellä aikataululla mahdottomaksi. Niiden haku- ja valintaprosessit ovat aikaavieviä hakuineen ja tarjouskierroksineen. Jonotukset ainakin uudempiin asuntoihin ovat kohtalaisen pitkät. Josko perehdyn tähän seuraavalla asunnonvaihtoaikeellani tarkemmin. Rupesin siis etsimään pääsääntöisesti vuokra-asuntoja.

Kaksi kertaa kävin Tampereella asuntonäytöissä. Ensimmäisellä kerralla sain sovittua yhden näytön - kahteen tuli oharit minusta riippumattomista syistä. Harmi, sillä olisi ollut mukava nähdä mahdollisimman monta asuntoa ja aluetta samalla käynnillä. Ensimmäinen näkemäni asunto oli potentiaalinen, mutta se ei sykäyttänyt.

Noin viikon päästä toisella Tampere-reissulla kävin kolmessa asunnossa. Sivuhuomautuksena, että tässä vaiheessa olin jo suvereeni Tampereen joukkoliikenteen ja Nysse-sovelluksen käyttäjä. Olen ylpeä tästä! Kolme näkemääni asuntoa (yksi oli tosin Nokialla) olivat samantyyppisiä, siistejä ja toimivia, mutta vain yksi niistä lopulta kutsui luokseen.

Valintapäätös

Sain tähän ratkaisuntekoon - otanko vai jätänkö tarjotun vuokra-asunnon - aikaa viisi tuntia!! Pikakelasin kaikkia mahdollisia asioita mielessäni: miten viihtyisin alueella, talossa ja asunnossa (ei voi tietää!), miten tavarani mahtuvat ja "istuvat" asuntoon (ei voi tietää!) ja miten taloudellisesti pärjään tulevien vuokramaksujen ja muiden kulujen kanssa. No, tästä viimeisestä olin tehnyt ennakkoon hyvät laskelmat, joten se oli ainoa asia, jonka suunnilleen pystyin tietämään. Junamatkalla kohti Espoota, viimeisillä minuuteilla ilmoitin tulevalle vuokranantajalla, että otan asunnon. Päätös oli huojentava, jälleen yksi vaihe selätetty.

Yleinen tunnelma

Tässä asunnonvaihtoprosessissa on jäänyt vaivaamaan yleinen hoputtamisen tuntu mikä kumpuaa kaikkien suunnalta: asunnonvälittäjien, asunnon vuokraajien ja ostajien. Jokaisella taholla on luonnollisesti oma lehmä ojassa - halu saada myytyä oma palvelu tai tuote mahdollisimman tehokkaasti ja äkkiä. Toki minulla asunnon myyjänä oli myös se pieni vasikka siellä ojassa, mutta olisipa ollut mahdollisuus osallistua rauhallisempaan tahtiin.

Toivoisin, että kaikille osapuolille kuitenkin suotaisiin tarvittava aika päätöksentekoihin, sillä asunnon ostajalle ja myyjälle (myös vuokralaiselle) kyseessä on aika iso henkilökohtainen panos. Vuokranantajat ja välittäjät tavoittelevat lähinnä hyvää tulosta tai provikkaa, joten heille toivon inhimillisyyttä kohdata asiakkaansa. Heikkohermoisten ja pienillä kyynärpäillä varustettujen yksittäisten ihmisten laji tämä ei välttämättä ole.